KUVA-ANALYYSI

KUVA-ANALYYSI

HANNES HEIKURA, Jouluenkelit (2008)

Hannes Heikuran kuva ”Jouluenkelit” on kuvattu Helsingin keskustassa. Kuvaa katsottaessa etualalla on kolme henkilöä takaapäin, jotka ovat pukeutuneet valkoiseen enkelin asuun. Kaksi henkilöistä on oletettavasti aikuisia ja yksi on pienempi, lapsi. Heillä on ulkovaatteet alla ja vain lapsella on violetti pipo päässään. Enkelimäinen kaapu on jokaiselle hiukan iso. Taustalla erottuu raitiovaunu, joka on menossa poispäin henkilöistä. Henkilöt kävelevät kadulla joka jatkuu eteenpäin ja vähän matkan päässä edessä kulkee samansuuntaisesti joukko ihmisiä. Muuten taustalla näkyy epämääräistä kaupunkikasvillisuutta, rakennuksia ja liikennemerkkejä. Kuvaaja on tarkentanut enkeleihin, joten reunat ovat tummennetut ja tausta sumennettu. Oma katseeni kiinnittyy esimmäiseksi henkilöiden siipiin, varsinkin aikuisten siipiin jotka erottuvat hyvin. Kuvaa useammin katsoessa optiseksi pisteeksi muuttuu lapsi ja hänen piponsa sekä siipensä.  Optinen piste muuttuu melkein samaksi kuin geometrinen piste, joka taas on lapsen selässä siipien tyvessä. Aikuiset henkilöt seisovat kultaisen leikkauksen kohdalla, mutta lapsi on asetettu keskelle kuvaan. Horisontti on myös kuvattuna kultaisen leikkauksen ylemmälle vaaka viivalle. Kuvan on suhteellisen tumma, surullinen, harmaa, ruskea, likainen ja iloton. Enkeleiden valkeat puvut tuovat kuvaan avoimuutta, sympaattisuutta, puhtautta, viattomuutta ja aitoutta. Tehovärinä valkoinen on hyvin toimivana tässä kuvassa, kun henkilöt erottuvat nätisti. Mielestäni kuvassa vallitsee tasapaino. Henkilöt ovat tasaisesti kuvan keskellä, rauhallisen valkoisina ja erottuvina. Tumma tausta, jossa näkyy himmeellä valoja tuo rauhallista tasapainoa kuvaan. Tasapainon ja rytmin tunne tulee myös kun kaikki liikkuvat samaan suuntaan. Henkilöiden siivet, valkoiset asut ja asettelut symboloivat paljon. Siivet tuovat herkkyyttä, kun ne särkyvät helposti. Taikauskoisuutta kuvaa enkelit itsessään, kun niitä ei ole mahdollista nähdä. Vapautta, kun siivillä voi lentää vapauteen. Valkoiset asut kuvaavat henkilöiden ja enkelten viattomuutta. Koska henkilöt ovat aseteltuna niin, että pienin lapsi on keskellä tulee vaikutelma aikuisten turvasta ja turvallisuudesta. Toisaalta kuvan nimi viittaa Jouluun, jolloin tulee mieleen miksi kuvassa ei ole lunta. Kuvasta saa osittain surullisen vaikutelman tummista väreistä ja valkoisista enkeleistä, jotka voivat mieltää helposti myös kuolleiksi rakkaiksi ihmisiksi. Aikuiset eivät pidä lapsen käsistä kiinni, joka tuo kylmyyttä ja välinpitämyyttä kuvaan. Itse näen henkilöt miehenä, naisena ja lapsena. Tästä asetelmasta, kun alkaa miettimään, tulee mieleen, että joulun aikana olisi tapahtunut kuoleman  onnettomuus mikä erotti perheen toisistaan ja he päätyivät enkeleiksi Helsingin kaduille.

Jouluenkelit